Tietokoneen liittäminen verkkoon - Luento 12
Seuraava luento mukailee kurssia varten tehtyä "Tietokoneen liittäminen verkkoon" -materiaalia.
Tarkastelun kohteena on kotikäyttäjän tietokoneen liittäminen verkkoon jonkin palveluntarjoajan kautta.
Mukaan on otettu myös lähiverkoihin liittyvää termistöä.
Erilaisia verkkoja
Eri suuruisia verkkoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti. Luokintaperusteet eivät kuitenkaan ole yksikäsitteisiä.
- Lähiverkko (LAN) - Agoranet
- Alueverkko (MAN)- Koko yliopiston sisällä oleva verkko
- Etäverkko (WAN) - Funet runkoverkko 2002
Yhteydet Funet-verkosta muualle:
- FUNET-verkon ulkomaan yhteyksistä vastaa NORDunet.
- Suomessa useampien palveluntarjoajien verkkoja (Sonera, Elisa).
- Verkot yhdistyvät toisiinsa Ficix-pisteissä.
Koneen liittäminen verkkoon
Koneen liittämiseksi verkkoon tarvitaan ainakin
- Palveluntarjoajan liittymä verkkoon.
- Verkkokortti, modeemi tai muu yhteyteen liittyvä laitteisto ja niihin tarvittavat ajurit.
- Verkkokaapelia tai modeemikaapeli.
- Tarvittavat protokolla-asetukset tietokoneeseen.
- Verkkopalveluja käyttävät ohjelmistot (selain, irc, ssh jne.), joista suuri osa on vapaasti saatavilla.
Palveluntarjoajan valinnassa kannattaa huomioida
- Hanki liittymä oman tarpeesi mukaan! Jos et ehdottomasti tarvitse nopeaa yhteyttä, niin pääset yleensä halvemmalla.
- Onko yhteys kiinteä vai modeemipohjainen?
- Mitkä ovat yhteyden todelliset kustannukset? (Avausmaksu + Kuukausimaksu + Käyttöveloitus)
- Tarvitsetko kovalevytilaa määrä ja mitä se maksaa?
- Tarvitsetko sähköpostin edelleenohjausta vai oikeaa sähköpostilaatikkoa?
- Ovatko osoitteet todellisia vai aliaksia?
- Onko käyttäjätuki maksullinen vai maksuton?
Muutamia palvelupaketteja ja hintoja (28.11.2002)
Seuraavaan on otettu muutamien internet-liittymäpaketin sisältö- ja hintatietoja. Kyseessä ei ole vertailu, vaan
hinnoilla havainnollistetaan huomioonotettavia asioita internet-yhteyden hankinnassa. Huomaa myös, että yhteyksien
nopeuksilla on eroa!
Hyvän vertailun internetliittymiin ja niiden palveluihin löytyy Kuluttajaviraston sivuilla
- Avausmaksu 0 € + modeemi tai ISDN-päätelaite (> 25 €) + puhelimen kuukausimaksu
- Kuukausimaksu 0 €
- Maksullinen puhelintuki (0,95 eur/min)
- Jokaisesta yhteydenotosta maksetaan internetlähipuhelutaksan mukaisesti.
- Hintaan sisältyy: sähköpostilaatikoita rajoittamattomasti ja kotisivupalvelu.
- Tarkempaa tietoa palveluista.
- Avausmaksu 49 € + verkkokortti (> 30 €) + kaapeli-TV-liittymä (Ei tarvitse ostaa kaapelimodeemia)
- Kuukausimaksu 39 € (sis. kaapelimodeemin vuokra)
- Ei yhteyskustannuksia
- Hintaan sisältyy: 30Mt tilaa kotisivuille, 10 sähköpostiosoitetta.
- Avausmaksu 49 € + verkkokortti (> 30 €) + kaapeli-TV-liittymä (Ei tarvitse ostaa kaapelimodeemia)
- Kuukausimaksu 40 € (sis. kaapelimodeemin vuokra)
- Ei yhteyskustannuksia.
- Kaapelimodeemiyhteys on salattu, mutta hintaan ei sisälly palveluja.
- Nopeudeksi luvataan 700Kbps / 200Kbps (tulo/paluu).
- Kytkentämaksu 126 € (> 25 €) + ADSL-sovitin (> 80 €)
- Hinnat alkaen 50 eur/kk riippuen nopeudesta ja halutuista palveluista.
- Hintaan sisältyy: 15Mt tilaa kotisivuille ja 5 sähköpostisoitetta + muutamia muita palveluja.
- Lisäpalvelut maksullisia.
- Toki Elisalla on myös muita liittymävaihtoehtoja!
- Avausmaksu 66,66 € WLAN-sovitinkortti + tukiasema (> 200 €) (muitakin vaihtoehtoisia tapoja)
- Kuukausimaksu 33,33 €
- Ei yhteyskustannuksia
- Hintaan sisältyy: 10Mt tilaa kotisivuille, 4 sähköpostiosoitetta.
Muita mahdollisuuksia internet-yhteyden hankintaan
Muutamia peruskäsitteitä
Kun kone liitetään osaksi palveluntarjoajan tietokoneverkkoa, niin käytetään seuraavia tapoja:
- Koneen määritykset saadaan DHCP-palvelusta, jonka avulla kone saa
esimerkiksi IP-osoitteen automaattisesti.
- Koneen määritykset täytyy määritellä käsin, jolloin on hyvä olla tietoinen seuraavasta termistöstä.
Verkkokortin laiteosoite
- Laiteosoitteen (MAC / Ethernet Address) avulla voidaan verkkokortti tunnistaa yksikäsitteisesti.
- Laiteosoite voi olla esimerkiksi seuraava: 00-60-05-62-3E-A1.
- Joudutaan ilmoittamaan palvelun tarjoajalle (esim. Kaapelimodeemiyhteys).
Physical Address. . . . . . . . . : 00-60-05-62-3E-A1
IP-osoite
- Yksikäsitteisesti identifioi koneen sijainnin.
- Ei saa olla kenelläkään muulla käytössä!
- Osoite muodostuu verkko-osasta ja isäntäosasta (verkko-osa.isäntäosa).
- Osoitteen verkko-osa kertoo aliverkon,
jossa tietokone sijaitsee (esim. 130.234.XXX.XXX) ja isäntäosa kertoo
tarkemmin koneen osoitteen (esim. XXX.XXX.4.100).
Name: tukki.cc.jyu.fi
Address: 130.234.4.100
Name: silmu.st.jyu.fi
Address: 130.234.4.64
Name: verso.st.jyu.fi
Address: 130.234.4.66
Laiteosoitteen ja IP-osoitteen ero (yleistys):
- Sisäverkossa kulkevat paketit ohjataan perille laiteosoitteen avulla.
- Ulkoverkossa olevat paketit ohjataan oikeaan paikkaan IP-osoitteen perusteella.
Protokolla
- Yhteyskäytäntö eli tapa tehdä asioita.
- Keskustelussa käytettävä "kieli" (Aloitus, lopetus, vuoropuhelu)
- Esimerkiksi TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on protokollaperhe,
joka sisältää muun muasssa seuraavia protokollia:
- FTP (File Transfer Protocol) - tiedostojen siirto.
- SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) - sähköpostin lähettäminen.
- Muitakin protokollaperheitä on olemassa.
ATK-keskuksen ohjeet Windows 95 TCP/IP:n asennukseen.
Subnet Mask (suom. Aliverkon maski)
- Jaetaan verkko pääverkkoon ja aliverkkoon.
- Aliverkon maski on 255.255.255.0 ja käytetyn koneen IP-osoite on 130.234.160.169,
niin viitattaessa IP-osoitteeseen 130.234.160.168 sitä vastaavaa konetta etsitään samasta aliverkosta.
DNS (Domain Name Service)
- Toimialueen nimipalvelu.
- Mahdollistaa selkokielisen nimen käytön.
WINS (Windows Internet Naming Service)
- Windows-verkon nimipalvelu.
Gateway (suom. Yhdyskäytävä)
- Portti sisäverkosta ulkomaailmaan.
Muita termejä
- Domain
- Toimialue, joka muodostaa yhtenäisen lähiverkon.
- Mahdollistaa yhtenäisen palvelut lähiverkon sisällä.
- Esim. AGORANET
- Workgroup
- Työryhmä, joka muodostuu esimerkiksi kahdesta toisensa resursseja käyttävästä koneesta.
- Lähiverkon muut koneet voivat käyttää työryhmän palveluja.
- IMAP (Internet Message Access Protocol) -protokolla
- Käytetään sähköpostin noutamiseen palvelimelta.
- POP (Post Office Protocol) -protokolla
- Käytetään sähköpostin noutamiseen palvelimelta.
Lähiverkon rakentamiseen liittyviä kysymyksiä
- Langaton vai langallinen?
- Kaapelointi ja siihen liittyvät laitteet?
- Sarja- tai rinnakkaiskaapelointi
- Pari- tai koaksiaalikaapeli + verkkokortit (liitännät: RJ-45 tai BNC)
- USB+lisälaite
- FireWire(IEEE 1394)
- Kaapeliton verkkokortti + antenni
- IRDA - Infrapunayhteys
- Palvelin vai vertaisverkko?
- Palvelimen käyttöjärjestelmä?
- Lisälaitteiden hankinta? (Palomuuri, UPS-laite)
- Yhteys Internettiin?
- Tietoturva?
Lähiverkon hyödyt vs. haitat
Seuraavaan on liitetty muutamia vastakkainasetteluja lähiverkkojen hyödyistä ja haitoista.
- Yhteiset kirjoittimet - kustannussäästä vs. ruuhkat
- Yhteiset ohjelmat - kustannussäästö vs. ruuhkat
- Keskitetty ylläpito - resurssisäästöt vs. toimintakatkokset
- Jaetut levyresurssit - varmuuskopiointi vs. julkisuus
- Monimuotoiset viestintätavat - keskustelu vs. virukset
- Käyttöympäristön yhtenäisyys - paikkariippumattomuus vs. toimintakatkokset
Lähiverkon laajentaminen
Keskitin (engl. Hub)
- Keskittää useamman koneen kaapeloinnin yhteen. (Tähtimäinen rakenne)
- Mahdollistaa useamman koneen liittämisen samaan verkkoliittimeen.
Kytkin (engl. Switch)
- Tarkkailee ja ohjaa liikennettä.
- Ei päästä verkon sisäistä liikennettä läpi.
- Vähentää liikennekuormaa koko verkossa.
Toistin (engl. Repeater)
- Verkon fyysisten mittojen jatkaminen.
- Toistaa tyhmästi kaiken saamansa.
Silta (engl. Bridge)
- Yhdistää toimipisteitä toisiinsa ja sovittaa medioita.
- Ei päästä verkon sisäistä liikennettä läpi.
Reititin (engl. Router)
- Pakettien ohjaaminen "suorinta" reittiä.
- Kontrolloi hieman verkossa liikkuvaa dataa.
Palomuuri (engl. Firewall)
- Valvotaan ja rajoitetaan verkossa tapahtuvaa liikennettä.
- Ulkoverkon ja sisäverkon välissä.
- Palomuuriohjelmisto kannattaa hankkia yksittäiselle verkkoon liitettyyn koneeseen.
Palvelin
- Kone, joka tarjoaa palveluja
- Esim. sähköposti-, WWW-, kirjoitin- , ohjelma- ja autentikointipalvelimet
- Soveltuva käyttöjärjestelmä (esim. UNIX, LINUX,Windows 2000/NT).
Esimerkiksi ATK-keskuksen sähköpostipalvelimeksi syksyllä 2001 asennettiin kone, jossa on seuraavanlainen laitteisto:
AMD 1.4GHz, 1G RAM
Adaptec ASR RAID SCSI ohjain 4 kpl IBM 160MB/s 18G levyt
Adaptec 29160 SCSI ohjain 1 kpl IBM 160MB/s 9G levy
Oman domainin hakeminen
- Domain on esimerkiksi www.kukkuluuruu.com.
- Rekisteröidä voi minkä tahansa vapaan nimen.
- .com .net .org ja .info -pääteiset kaikkien rekisteröitävissä.
- Domaineja myöntävät muutamat suomalaiset organisaatiot, kuten esimerkiksi Isoveli.org.
- Kansaivälinen domainien hallinnoinnin hoitaa ICANN (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers).
- fi-päätteet myöntää viestintävirasto yrityksille tai yhteisoille tietyin rajoittein.
Lisätietoa Domainin hankinnasta
Kotihakemiston ja WWW-hakemiston käyttö mahdollista kotoa?
- Samba-palvelu esimerkiksi käyttäjän Unix-koneen (esim. kanto) kotihakemiston ottamisen kiinni kotikoneelle.
- Agoranetin kotihakemiston (U-levyaseman) käyttäminen kotoa
- Tiedostojen laittaminen näkyville WWW:hen agoranetissa
- Muutamien ongelmien ratkaisu Agorassa
Tenttitärpit
Tenttiin on syytä lukea seuraavat asiat: